
Lautasantennin LNB-pää on se pieni osa lautasen varren päässä, josta riippuu, montako vastaanotinta lautaselle saa ja toimiiko kuva vielä pakkasyönä. LNB-pään valinta ratkaisee, riittääkö yksi kaapeli, tarvitaanko monikytkin ja kestääkö järjestelmä Suomen talvea. Artikkeli on tarkoitettu omakotitalon tai mökin omistajalle, joka hankkii satelliittivastaanottoa ensimmäistä kertaa, sekä taloyhtiön hallitukselle, joka miettii satelliittiantennin lisäämistä yhteisantenniin. Kun LNB on valittu oikein, saman lautasen voi myöhemmin laajentaa ilman, että katolle tarvitsee kiivetä uudestaan.
Mitä LNB-pää tekee satelliittiantennissa
Parabolinen lautasantenni keskittää satelliitin heikon signaalin polttopisteeseen. Siinä on LNB (Low Noise Block downconverter), joka vahvistaa signaalin ja muuntaa sen 10,7-12,75 GHz:n taajuuksilta 950-2150 MHz:n välitaajuudelle. Ilman muunnosta signaali ei kulkisi koaksiaalikaapelissa järkevästi.
Nykyinen universal-LNB toimii kahdella paikallisoskillaattorin taajuudella, 9,75 GHz ja 10,6 GHz. Vastaanotin valitsee alemman tai ylemmän taajuusalueen 22 kHz:n ohjaussignaalilla ja polarisaation syöttöjännitteellä: 13 V valitsee pystypolarisaation ja 18 V vaakapolarisaation. Juuri tästä syystä yksi LNB-lähtö voi palvella kerrallaan vain yhtä viritintä. Jos toinen viritin haluaa eri polarisaation, ne riitelevät samasta kaapelista.
LNB-pään tyypit ja niiden käyttökohteet
LNB:t jaotellaan ensisijaisesti lähtöjen määrän ja toimintatavan mukaan. Tavallisessa kaupassa vastaan tulevat seuraavat mallit:
Single – yksi lähtö yhdelle virittimelle, hinta 10-25 €. Riittää mökille, jossa on yksi televisio.
Twin – kaksi itsenäistä lähtöä, 15-35 €. Sopii tallentavalle boksille, jossa on kaksi viritintä, tai kahdelle televisiolle.
Quad ja Octo – neljä tai kahdeksan itsenäistä lähtöä, 25-70 €. Jokaisesta lähdöstä vedetään oma kaapeli vastaanottimelle.
Quattro – neljä kiinteää lähtöä (V-low, H-low, V-high, H-high), 30-60 €. Toimii ainoastaan monikytkimen kanssa.
Unicable (SCR/dCSS) – yhdellä kaapelilla useita virittimiä, 60-150 €. Vaatii vastaanottimen, joka tukee tekniikkaa.
Quadin ja quattron ero on yleisin sekaannuksen aihe. Quadin lähtöön kytketään suoraan vastaanotin, quattron lähtöön ei. Taloyhtiöissä ja suurissa omakotitaloissa quattro yhdistetään monikytkimeen, jolloin satelliittisignaalin voi jakaa kymmenille asunnoille ja samalla johtaa maanpäällisen antenni-TV:n samoihin kaapeleihin. Monikytkinratkaisuja on käsitelty tarkemmin artikkelissa antennikytkimet ja monikytkimet.
Uudemmissa kohteissa käytetään myös wideband-LNB:tä. Siinä on vain kaksi lähtöä, yksi kummallekin polarisaatiolle, ja koko kaista välitetään yhtenä 290-2340 MHz:n alueena. Wideband vaatii sille suunnitellun monikytkimen, eikä se ole yhteensopiva vanhojen quattro-kytkimien kanssa.
Unicable – yksi kaapeli, monta viritintä
Unicable on käytännöllinen ratkaisu silloin, kun valmiissa talossa on vain yksi kaapeli katolta olohuoneeseen eikä uutta saa vedettyä ilman rakenteiden avaamista. Unicable I (EN 50494) jakaa kaapelin yleensä 4-8 käyttäjäkaistaan, ja Unicable II eli dCSS (EN 50607) tukee jopa 32 kaistaa.
Ratkaisulla on rajoituksensa. Jokainen viritin on ohjelmoitava omalle käyttäjäkaistalleen, ja kaikki vastaanottimet eivät tue dCSS:ää. Palveluntarjoajan vuokraboksin kohdalla tuki kannattaa tarkistaa ennen ostoa, koska Unicable-LNB:tä ei pysty käyttämään tavallisena twin-päänä jälkikäteen kaikissa malleissa. Vastaanottimen asetuksia käsitellään artikkelissa satelliittivastaanottimen valinta ja käyttöönotto.
Kohinaluku – myytti 0,1 desibelistä
LNB:n pakkauksessa lukee usein ”0,1 dB noise figure”. Moni ostaja olettaa pienimmän luvun tarkoittavan parasta kuvaa. Kyseessä on markkinointiluku, jolle ei ole yhtenäistä mittaustapaa. Todellinen kohinaluku on tyypillisesti 0,5-1,0 dB ja vaihtelee taajuuden mukaan.
Etelä-Suomessa, esimerkiksi Helsingissä ja Turussa, pohjoismaisten satelliittien signaali on niin vahva, että kohinaluvun ero ei 60-80 cm:n lautasella näy käytännössä lainkaan. Ero alkaa näkyä Pohjois-Suomessa, kuten Rovaniemellä tai Utsjoella, jossa satelliitit ovat matalalla horisontissa ja signaalimarginaali on pieni. Pohjoisessa lautasen koolla on silti paljon suurempi merkitys kuin LNB:n kohinaluvulla. Hyvä LNB ei korvaa liian pientä lautasta.
Lämpötilavakaus on talviolosuhteissa kohinalukua tärkeämpi ominaisuus. Halvimmissa LNB:issä paikallisoskillaattorin taajuus voi ryömiä kovalla pakkasella, jolloin osa transpondereista katoaa −25 asteessa. PLL-oskillaattorilla varustetut mallit ovat vakaampia, ja ne ovat yleistyneet myös edullisissa tuotteissa. Tunnettuja merkkejä Suomessa ovat Inverto, Triax ja Televes.
Monoblock ja kahden satelliitin vastaanotto
Suomalaisille tarkoitetut satelliittipaketit lähetetään pääosin Thor-satelliiteista 1° W:ssä ja Astra/Sirius-paikalta 4,8° E:ssä. Jos haluat vastaanottaa molempia samalla lautasella, vaihtoehtoja on kaksi. Monoblock-LNB:ssä on kaksi syöttötorvea samassa kotelossa kiinteällä etäisyydellä, ja kytkentä tapahtuu DiSEqC-ohjauksella. Toinen vaihtoehto on kaksi erillistä LNB:tä toisen LNB:n pidikkeessä ja erillinen DiSEqC-kytkin.
Monoblock on valmistettu tietylle kulmaerolle, ja sen toimivuus riippuu myös lautasen polttovälistä. Ammattilainen tarkistaa ensin, mistä satelliitista lukijan paketti oikeasti lähetetään. Toisen satelliitin lisääminen on turhaa, jos kaikki tarvittavat kanavat tulevat yhdestä paikasta. Molempien paikkojen suuntaus on selitetty artikkelissa satelliittilautasen oikea suuntaus.
Yleisimmät virheet LNB:n valinnassa ja asennuksessa
Ensimmäinen virhe on ostaa single-LNB ja huomata vuoden päästä, että uusi tallentava boksi tarvitsee kaksi viritintä. Single- ja twin-mallin hintaero on 5-10 €, mutta katolle kiipeäminen ja asennus voivat maksaa asennusliikkeen laskulla 80-150 €. Mitoita LNB ainakin yhden lähdön verran suuremmaksi kuin nykyinen tarve.
Toinen virhe liittyy kosteuteen. F-liitin, jota ei ole suojattu, imee vettä kaapelin sisään, ja vika näkyy ensin vain ylemmillä taajuuksilla. Kokenut asentaja kääntää LNB:n liittimet alaspäin, käyttää kumisuojusta tai vulkanoituvaa teippiä ja jättää kaapeliin tippalenkin. Jos LNB:ssä on käyttämättömiä lähtöjä, ne tulpataan.
Kolmas virhe on asentaa LNB väärään kohtaan pidikkeessä tai väärään kiertoasentoon. Pohjoismaisilla paikoilla LNB:tä on yleensä kierrettävä muutama aste polarisaation mukaan, ja paras kohta haetaan mittarin avulla. Lisäksi jo 5 mm virhe polttopisteessä voi heikentää signaalia selvästi, mikä näkyy erityisesti sateella tai lumisateella.
UKK
Kuinka kauan LNB-pää kestää?
Laadukas LNB kestää ulkona tyypillisesti 8-15 vuotta. Rikkoutuminen näkyy useimmiten siten, että kuva katoaa vain toisesta polarisaatiosta tai korkeammalta kaistalta, mikä johtuu yleensä kosteudesta tai ukkosen aiheuttamasta ylijännitteestä.
Voiko vanhaan lautaseen vaihtaa uuden LNB:n?
Yleensä voi, koska useimmissa kuluttajalautasissa on standardinmukainen 40 mm:n kiinnitys. Lautasen suuntausta ei tarvitse muuttaa, mutta LNB:n kiertokulma ja signaalin taso tarkistetaan vaihdon jälkeen.
Tarvitseeko LNB erillisen virtalähteen?
Tavallinen LNB saa käyttöjännitteen vastaanottimelta koaksiaalikaapelia pitkin. Quattro- ja wideband-LNB:t saavat virtansa monikytkimeltä, jonka oma virtalähde on oltava kytkettynä.
Näin teet valinnan
Aloita laskemalla virittimet, älä televisiot: yksi tallentava boksi voi tarvita kaksi lähtöä. Enintään neljälle virittimelle quad on yksinkertaisin ratkaisu, jos kaapeleita voi vetää. Jos kaapeleita on vain yksi, Unicable on yleensä paras vaihtoehto, kunhan vastaanottimet tukevat sitä. Taloyhtiöissä ja laajoissa järjestelmissä käytetään quattroa tai widebandia monikytkimen kanssa. Kaikissa vaihtoehdoissa ratkaisevat lopulta liitäntöjen huolellinen suojaus ja lautasen tarkka suuntaus, ei pakkauksessa ilmoitettu kohinaluku.