Antennikytkimet ja monikytkimet nousevat puheenaiheeksi silloin, kun yhdestä taloudesta pitää saada kuvaa useampaan televisioon tai kun taloyhtiön kiinteistössä yhdistyvät sekä antenni- että satelliittisignaalit samaan kaapelointiin. Moni sekoittaa nämä laitteet tavalliseen jakajaan, vaikka toimintaperiaate ja käyttötarkoitus ovat aivan erilaiset. Tässä artikkelissa käydään läpi, milloin tarvitset kytkimen, milloin monikytkimen ja milloin pelkkä jakaja riittää.
Mikä on antennikytkin ja mihin sitä käytetään
Antennikytkin on yksinkertaisimmillaan laite, jolla valitaan yksi signaalilähde useasta vaihtoehdosta. Tyypillinen tilanne on omakotitalo, jossa katolla on sekä UHF-antenni maanpäällistä TV-verkkoa varten että parabolinen antenni satelliittikanaville, ja käyttäjä haluaa vaihtaa lähteiden välillä samasta vastaanottimesta.
Kytkin ei vahvista eikä jaa signaalia usealle laitteelle – se ainoastaan ohjaa yhden signaalin kerrallaan eteenpäin. Halvimmat mekaaniset A/B-kytkimet maksavat 10–20 euroa, kun taas kauko-ohjattavat DiSEqC-kytkimet satelliittikäyttöön liikkuvat 15–35 euron hintahaarukassa. Näitä käytetään erityisesti silloin, kun samalla lautasella on kaksi LNB-päätä eri satelliiteille, esimerkiksi Astra 19,2°E ja Sirius 4,8°E, ja niiden välillä halutaan vaihtaa ilman kahta erillistä kaapelointia.
Monikytkin – kun signaaleja pitää jakaa useaan pisteeseen itsenäisesti
Monikytkin (multiswitch) on eri asia kuin kytkin tai jakaja. Se ottaa vastaan useita signaalilähteitä – tyypillisesti neljä satelliittipolariteettia LNB:ltä ja yhden tai kaksi maanpäällistä antennisignaalia – ja jakaa ne useaan lähtöön niin, että jokainen käyttäjä voi valita kanavansa täysin riippumatta muista.
Tämä on juuri se ominaisuus, joka erottaa monikytkimen tavallisesta jakajasta: jakaja vain monistaa saman signaalin kaikkiin lähtöihin, kun taas monikytkin sallii jokaisen vastaanottimen tehdä oman valintansa polariteetin ja taajuusalueen suhteen. Taloyhtiöissä, joissa on 20–40 huoneistoa ja jokaisessa asukas haluaa katsoa eri satelliittikanavaa eri aikaan, tämä on ainoa toimiva ratkaisu. Yksinkertainen 5/8-monikytkin (viisi tuloa, kahdeksan lähtöä) maksaa asennettuna noin 150–300 euroa, mutta suuremmissa kiinteistöissä käytetään kaskadoitavia monikytkinjärjestelmiä, joissa hintaa kertyy helposti useita tuhansia euroja koko rappuun.
Taloyhtiön yhteisantennijärjestelmä ja monikytkimen rooli
Suomalaisissa kerrostaloissa yhteisantennijärjestelmä on tyypillisesti rakennettu niin, että kiinteistöön tulee sekä Digitan operoima maanpäällinen DVB-T2-signaali että mahdollisesti yhteinen satelliittivastaanotto. Kun nämä kaksi yhdistetään samaan kaapelointiin huoneistoihin, tarvitaan monikytkin, joka summaa antennitaajuudet ja satelliittitaajuudet yhteen kaapeliin ilman että ne häiritsevät toisiaan.
Tämä on osa taloyhtiön yhteisantennijärjestelmän modernisointia, ja asunto-osakeyhtiölain mukaan vastuu tällaisen kiinteistötekniikan kunnosta on taloyhtiöllä, ei yksittäisellä osakkaalla. Hallituksen kannattaa selvittää saneerauksen yhteydessä, kannattaako vanha jakajaverkko korvata monikytkinjärjestelmällä, jos taloon halutaan tuoda satelliittivalikoima antenniverkon rinnalle.
Yleisimmät virheet kytkimien ja monikytkimien valinnassa
Kolme virhettä toistuu asennuksissa säännöllisesti.
Ensimmäinen on jakajan ja monikytkimen sekoittaminen keskenään – asukas ostaa halvan neljän lähdön jakajan luullen saavansa jokaiseen huoneeseen itsenäisen kanavavalinnan, vaikka jakaja vain monistaa saman signaalin kaikkialle. Lopputulos on, että kaikki televisiot näyttävät pakosta samaa kanavaa satelliittipuolella.
Toinen virhe on väärän DiSEqC-version valinta. Vanhemmat kytkimet tukevat vain DiSEqC 1.0:aa, joka ei riitä, jos järjestelmässä on enemmän kuin neljä satelliittilähdettä tai jos halutaan käyttää motorisoitua lautasta.
Kolmas ja ehkä yleisin ongelma on signaalin vaimeneminen liian pitkän kytkinketjun tai huonolaatuisen kaapeloinnin takia. Monikytkin tarvitsee riittävän tulotason toimiakseen oikein, ja jos kaapelointi on tehty ohuella tai vanhalla kaapelilla, kannattaa tutustua myös signaalivahvistimen tarpeeseen ennen kuin ongelmaa aletaan ratkoa monikytkintä vaihtamalla.
Milloin riittää tavallinen jakaja
Kaikki eivät tarvitse monikytkintä. Jos kotona on vain yksi antennisignaali – esimerkiksi pelkkä maanpäällinen DVB-T2 – ja se halutaan jakaa kahteen tai kolmeen televisioon, joissa katsotaan samaa antenniverkon kanavavalikoimaa, tavallinen passiivinen jakaja riittää mainiosti. Antenni-TV:n kanavavalikoima näkyy jakajan jälkeen kaikkiin pisteisiin identtisenä, koska kaikki digisovittimet virittävät kanavansa itsenäisesti samasta yhteisestä signaalista – toisin kuin satelliitin polariteettivalinnassa.
Monikytkin tulee kuvaan vasta silloin, kun mukana on satelliittivastaanotto ja useampi käyttäjä haluaa valita kanavansa toisistaan riippumatta, tai kun samaan kaapelointiin yhdistetään useampi eri signaalityyppi.
Asennuksen käytännön vinkit
Kokenut asentaja mittaa aina signaalitason ennen ja jälkeen monikytkimen asennuksen, koska laite itsessään vaimentaa signaalia muutaman desibelin verran jokaisessa lähdössä. Pohjois-Suomessa, jossa vastaanottoetäisyydet Digitan lähetysasemille ovat pidempiä ja signaalimarginaali muutenkin pienempi, tämä vaimennus voi olla ratkaiseva tekijä kuvan pätkimisen kannalta.
Kaapeloinnissa kannattaa käyttää laadukasta koaksiaalikaapelia koko matkalla LNB:ltä monikytkimelle ja siitä eteenpäin huoneistoihin – heikko liitin tai vuosikymmenien takainen kaapeli aiheuttaa usein enemmän ongelmia kuin itse monikytkin. Talvella pakkanen ja kosteuden tiivistyminen ulkona sijaitseviin liittimiin nostavat esiin piilevät kaapelointivirheet, joten asennus kannattaa tehdä huolella heti ensimmäisellä kerralla.
UKK
Voiko monikytkimen asentaa itse?
Periaatteessa kyllä, mutta oikean DiSEqC-version, kaskadoinnin ja signaalitasojen laskeminen vaativat teknistä osaamista. Taloyhtiöissä ja useamman huoneiston kiinteistöissä asennus kannattaa jättää ammattilaiselle, koska virheellinen mitoitus näkyy kaikkien asukkaiden vastaanotossa.
Miksi television kuva pätkii vasta monikytkimen asentamisen jälkeen?
Yleisin syy on liian pitkä kaapeliketju tai liian monta kaskadoitua monikytkintä, jolloin signaali vaimenee alle vastaanottimen vaatiman minimitason. Ratkaisu on joko signaalivahvistimen lisääminen oikeaan kohtaan tai kaapeloinnin lyhentäminen.
Tarvitaanko monikytkin, jos kotona on vain kaapeli-TV tai IPTV?
Ei. Monikytkin liittyy nimenomaan antenni- ja satelliittisignaalien reitittämiseen. Kaapeli-TV- ja IPTV-järjestelmissä signaali tulee operaattorin omasta verkosta eri tekniikalla, eikä monikytkintä silloin tarvita.
Yhteenveto
Kytkin sopii yhden signaalin valitsemiseen useasta lähteestä, monikytkin mahdollistaa usean käyttäjän itsenäisen kanavavalinnan yhteisestä satelliitti- ja antenniverkosta, ja tavallinen jakaja riittää, kun kaikki television halutaan näkevän saman signaalin. Taloyhtiön hallituksen kannattaa selvittää nykyisen järjestelmän tyyppi ennen saneerauspäätöksiä, sillä väärä laite kolmesta vaihtoehdosta johtaa joko turhiin kustannuksiin tai asukkaiden jatkuviin valituksiin huonosta kuvasta.