Satelliittivastaanottimen valinta ratkaisee pitkälti, toimiiko lautasantenni arjessa helposti vai tuleeko siitä jatkuva harmi. Tämä artikkeli on tarkoitettu omakotiasujalle, mökkiläiselle ja kerrostaloasukkaalle, joka harkitsee satelliitti-TV:tä tai uusii vanhaa laitetta. Lukija saa selville, millä perusteilla vastaanotin kannattaa valita, miten se otetaan käyttöön vaihe vaiheelta ja missä kohdissa asennus useimmiten menee pieleen.
Mitä satelliittivastaanotin oikeastaan tekee
Lautasantenni kerää satelliitin lähettämän signaalin, ja lautasen polttopisteessä oleva LNB-yksikkö muuntaa sen koaksiaalikaapelissa kulkevaksi välitaajuudeksi. Vastaanotin purkaa tämän signaalin kuvaksi ja ääneksi. Kanavat lähetetään nykyään DVB-S2-tekniikalla, ja maksukanavien purkamiseen tarvitaan lisäksi salauksen purku joko vastaanottimen kortinlukijalla tai CI+-moduulilla.
Vastaanotin myös ohjaa LNB:tä. Se syöttää kaapeliin 13 tai 18 voltin jännitteen polarisaation valintaa varten ja 22 kHz:n merkkiäänen ylä- ja alakaistan vaihtamiseen. Juuri tämän takia tavallinen antenni-TV:n jakaja tai vahvistin ei sovi satelliittilinjaan.
Satelliittivastaanottimen valinta käyttötarpeen mukaan
Ensimmäiseksi kannattaa selvittää, mitä kanavia aikoo katsoa. Pohjoismaisia maksupaketteja, joita Suomessa välittää Allente, lähetetään Thor-satelliiteista 1° läntiseltä ja Astra-satelliitista 4,8° itäiseltä sijainnilta. Operaattorin paketteja varten tarvitaan operaattorin hyväksymä vastaanotin tai sertifioitu CI+-moduuli. Kaupan hyllyltä ostettu vastaanotin ei pura näitä kanavia, vaikka siinä olisi kortinlukija.
Jos tarkoituksena on katsoa salaamattomia ulkomaisia kanavia, esimerkiksi saksalaisia kanavia Astra 19,2°E -sijainnilta tai eurooppalaisia kanavia Hotbird 13°E -sijainnilta, valinnanvaraa on enemmän. Yksinkertainen HD-vastaanotin maksaa 40-90 €. Linux-pohjaiset Enigma2-vastaanottimet, kuten Vu+-, Edision- tai Octagon-mallit, maksavat 150-400 € ja tarjoavat tallennuksen, verkkoliitännän ja laajat asetukset.
Taulutelevision sisäänrakennettu DVB-S2-viritin riittää usein mökille, jossa katsotaan lähinnä salaamattomia kanavia. Toisen television tai tallennuksen tarpeessa erillinen laite on käytännöllisempi. Kumpi ratkaisu sopii omaan tilanteeseen paremmin, riippuu myös siitä, kannattaako satelliitti ylipäätään. Vertailua vaihtoehdoista löytyy artikkelista satelliitti-TV vai antenni-TV.
Ominaisuudet, joilla on käytännössä merkitystä
Viritinten määrä ratkaisee, voiko samaan aikaan katsoa yhtä kanavaa ja tallentaa toista. Kaksoisviritin vaatii lautaselta kaksi erillistä kaapelia tai Unicable-yhteensopivan LNB:n, joka kuljettaa useamman käyttäjän signaalin yhdessä kaapelissa. Moni ostaa kaksoisvirittimellä varustetun laitteen ja huomaa vasta asennuksessa, että seinän läpi kulkee vain yksi kaapeli.
DiSEqC-tuki on välttämätön, jos lautasella on kaksi LNB:tä eri satelliiteille. Lähes kaikki nykyiset vastaanottimet tukevat DiSEqC 1.0- ja 1.1-kytkimiä, mutta moottoroidun lautasen ohjaus (DiSEqC 1.2 tai USALS) löytyy lähinnä Enigma2-laitteista. Kytkinratkaisuja käsitellään tarkemmin artikkelissa antennikytkimet ja monikytkimet.
Tallennus USB-levylle, sähköinen ohjelmaopas ja ohjelmistopäivitysten saatavuus kannattaa tarkistaa ennen ostoa. Halvimpien merkittömien laitteiden ohjelmistoa ei välttämättä päivitetä koskaan.
Myytti: 4K-vastaanotin parantaa aina kuvanlaatua
Myyjä saattaa suositella 4K-laitetta tulevaisuuden varmistuksena. Kuva paranee kuitenkin vain, jos kanavaa lähetetään UHD-tarkkuudella. Valtaosa satelliittikanavista lähetetään HD-tarkkuudella, ja silloin 4K-vastaanotin ainoastaan skaalaa saman kuvan uudelleen, minkä hyvä televisio tekee jo itse.
4K-laite on perusteltu, jos katsoo esimerkiksi urheilua UHD-kanavilta tai haluaa suoratoistosovellukset samaan laitteeseen. Muussa tapauksessa 60-100 € säästön voi käyttää paremmin vaikkapa kunnolliseen kaapeliin ja liittimiin.
Käyttöönotto vaihe vaiheelta
Ammattilainen aloittaa käyttöönoton tarkistamalla kaapeloinnin eikä vastaanottimen valikosta. Lautasesta vastaanottimelle kulkevan kaapelin pitää olla hyvälaatuista koaksiaalikaapelia, ja F-liittimet pitää kiristää huolellisesti. Löysä tai hapettunut liitin on yleisin syy katkeilevaan kuvaan.
Käyttöönoton runko on seuraava:
1. Kytke kaapeli vastaanottimen LNB IN -liitäntään vastaanottimen ollessa sammutettuna.
2. Valitse asetuksista LNB-tyypiksi universaali (9750/10600 MHz) ja tarvittaessa oikea DiSEqC-portti tai Unicable-kanava.
3. Tarkista signaalin taso ja laatu signaalimittarinäkymästä. Laadun pitää pysyä vakaasti yli 70 prosentissa.
4. Tee kanavahaku joko operaattorin hakuna tai satelliitin kaikkien transponderien hakuna.
5. Aseta operaattorin kortti tai CI+-moduuli paikalleen ja odota oikeuksien päivittymistä, mikä kestää yleensä 15-60 minuuttia.
Jos signaali on heikko, vika on lähes aina lautasen suuntauksessa eikä vastaanottimessa. Etelä-Suomessa Thorin ja Astra 4,8°E:n suunta on noin 20 asteen korkeudella, mutta Lapissa korkeus laskee noin 10-12 asteeseen, jolloin metsänreuna tai naapurin rakennus peittää näkymän helposti. Tarkemmat ohjeet suuntaukseen löytyvät artikkelista satelliittilautasen oikea suuntaus.
Yleisimmät virheet satelliittivastaanottimen kanssa
Tyypillinen tilanne on omakotitalo, jossa vanha Viasat-aikainen SD-vastaanotin on vaihdettu halpaan verkkokaupan HD-laitteeseen ja kanavat on viritetty olohuoneen ja makuuhuoneen televisioihin samalla vanhalla antennijakajalla. Toinen televisio ei löydä yhtään kanavaa. Syy on se, että antenniverkon jakaja ei päästä LNB:n tarvitsemaa käyttöjännitettä läpi tai jakaa sen niin, että kaksi vastaanotinta ohjaa samaa LNB:tä ristiin. Kahdelle vastaanottimelle tarvitaan Twin- tai Quad-LNB tai monikytkin.
Toinen yleinen virhe on maksukanavia varten ostettu vastaanotin, jota operaattori ei tue. Kortti ei toimi, eikä laitetta voi palauttaa, jos myyjä ei ole luvannut yhteensopivuutta. Ennen ostoa kannattaa tarkistaa operaattorin hyväksyttyjen laitteiden luettelo.
Kolmas virhe liittyy talveen. Märkä lumi lautasen pinnalla ja LNB:n suojakuvun päällä vaimentaa signaalia niin paljon, että kuva katkeilee Pohjois-Suomessa jo pienelläkin lumikerroksella. Lautasen koko ratkaisee: Etelä-Suomessa 60-80 cm lautanen riittää, mutta Oulun pohjoispuolella 80-100 cm lautanen antaa tarvittavan varmuuden lumisateessa ja huonolla säällä.
Kerrostalo ja taloyhtiön säännöt
Kerrostalossa satelliittilautasen asentaminen parvekkeelle tai julkisivuun on asunto-osakeyhtiölain mukaan muutostyö, josta pitää ilmoittaa taloyhtiölle. Hallitus voi asettaa ehtoja kiinnitystavalle ja ulkonäölle. Osassa taloyhtiöitä satelliittisignaali jaetaan yhteisantenniverkossa monikytkimen kautta, jolloin asukas tarvitsee pelkän vastaanottimen ja oikeat LNB-asetukset isännöitsijältä tai huoltoliikkeeltä.
Etelään avautuvalla parvekkeella satelliittiyhteys onnistuu usein, mutta pohjoiseen tai itään avautuvalta parvekkeelta näkymää Thorin ja Astran suuntaan ei ole. Silloin vastaanottimen valinnalla ei ole merkitystä, koska signaalia ei saada lainkaan.
UKK
Toimiiko vanha satelliittilautanen uuden vastaanottimen kanssa?
Yleensä toimii, jos LNB on universaalimallia ja lautanen on ehjä. Yli 15 vuotta vanha LNB kannattaa kuitenkin vaihtaa, koska uusi maksaa 15-40 € ja vähentää kohinaa selvästi.
Voiko satelliittikanavia katsoa ilman erillistä vastaanotinta?
Voi, jos televisiossa on DVB-S2-viritin. Maksukanavia varten tarvitaan lisäksi operaattorin hyväksymä CI+-moduuli ja kortti.
Kuinka kauan satelliittivastaanottimen käyttöönotto kestää?
Valmiiksi suunnatun lautasen kanssa asetukset ja kanavahaku vievät 20-40 minuuttia. Jos lautanen pitää suunnata uudelleen, ammattilaiselta kuluu yleensä 1-2 tuntia.
Kanavat ensin, sitten laite
Satelliittivastaanotin valitaan katsottavien kanavien perusteella eikä teknisten ominaisuuksien mukaan. Operaattorin paketteja varten tarvitaan hyväksytty laite, ja salaamattomille kanaville sopii edullinen HD-laite tai monipuolinen Enigma2-malli. Ennen ostoa kannattaa tarkistaa kaapelien määrä, LNB-tyyppi ja lautasen näkymä taivaalle. Ne ratkaisevat käyttöönoton onnistumisen useammin kuin vastaanottimen hinta.