Suunta-antenni kerää TV-signaalin yhdeltä suunnalta ja vahvistaa sen huomattavasti ympärisäteilevää antennia tehokkaammin, kun taas ympärisäteilevä antenni ottaa vastaan signaaleja joka suunnasta mutta heikommalla vahvistuksella. Valinta näiden kahden välillä ratkaisee usein sen, näkyykö vastaanottimessa teräväpiirtokuva vai pätkivä ruutu, ja siksi ero kannattaa ymmärtää ennen asennusta.
Miten suuntaava antenni toimii
Suuntaava UHF-antenni, kuten tavallinen ”kalanruoto”-mallinen yagi-antenni, kerää signaalia kapealta sektorilta – yleensä 20–30 asteen kulmasta. Kapea keräilyalue tarkoittaa, että antenni pystyy vahvistamaan yhden lähettimen signaalia moninkertaisesti ympärisäteilevään malliin verrattuna.
Tästä syystä suuntaava antenni on oikea valinta, kun asuinpaikka sijaitsee kauempana Digitan lähetinasemasta tai kun maasto, metsä tai naapurirakennus vaimentaa signaalia. Pohjois-Suomessa etäisyydet lähettimiin ovat usein 40–60 kilometriä, jolloin suuntaus ei ole vaihtoehto vaan välttämättömyys. Suuntaus pitää tehdä tarkasti kohti oikeaa lähetintä – muutaman asteen virhe pudottaa signaalitasoa yllättävän paljon, mistä kertoo tarkemmin antennin suuntaus käytännössä -opas.
Haittapuolena on, että jos alueella lähetetään eri kanavaryhmiä useasta suunnasta – tyypillistä esimerkiksi rannikkoseuduilla tai kuntarajojen tuntumassa – suuntaava antenni saattaa jättää osan kanavista kokonaan pois. Silloin tarvitaan joko toinen antenni toiseen suuntaan tai kompromissi keräilykulman kanssa.
Milloin ympärisäteilevä antenni riittää
Ympärisäteilevä antenni, usein levy- tai rengasmallinen, ottaa signaalia vastaan periaatteessa joka suunnasta. Käytännössä vahvistus ei kuitenkaan ole yhtä suuri kuin suuntaavalla antennilla samaan hintaluokkaan verrattuna – tässä piileekin yleinen väärinkäsitys.
Moni luulee, että ympärisäteilevä antenni ”toimii aina” riippumatta lähettimen suunnasta, koska se ei vaadi suuntausta. Todellisuudessa se toimii hyvin vain silloin, kun lähetin on lähellä ja signaali muutenkin vahva – esimerkiksi kaupunkialueilla 5–15 kilometrin päässä lähettimestä. Helsingin, Tampereen tai Turun keskustan tuntumassa ympärisäteilevä malli riittää usein mainiosti, koska Digitan lähetinteho näillä alueilla on korkea eikä esteitä juuri ole.
Ympärisäteilevä antenni sopii myös tilanteeseen, jossa talon ympärillä on useita eri suunnista tulevia lähetyksiä, tai kun antenni pitää asentaa paikkaan josta ei voi tarkasti suunnata, kuten ahtaalle parvekkeelle tai räystään alle.
Suunta-antennin ja ympärisäteilevän antennin erot käytössä
Erot näkyvät konkreettisesti kolmella tavalla:
Vahvistus ja kantama – suuntaava antenni tuo 6–15 dB enemmän vahvistusta samaan suuntaan verrattuna ympärisäteilevään malliin, mikä pitkällä etäisyydellä ratkaisee näkyykö kuva ollenkaan.
Häiriönsieto – suuntaava antenni suodattaa pois sivusuunnista tulevia häiriöitä, kuten naapurin sähkölaitteita tai heijastuksia rakennuksista, koska se ei ”kuuntele” muita suuntia. Ympärisäteilevä antenni on altis kaikelle ympäristön kohinalle.
Asennuksen helppous – ympärisäteilevä antenni ei vaadi tarkkaa suuntausta eikä uudelleensäätöä, kun taas suuntaava antenni pitää tarkistaa aina, jos masto liikkuu tuulessa tai antennia on huollettu.
Hintaero ei ole kovin suuri: perustason suuntaava UHF-antenni maksaa 30–80 euroa, ja ympärisäteilevä malli asettuu suunnilleen samaan, 40–100 euron haarukkaan. Asennustyö sen sijaan eroaa selvästi, sillä suuntaavan antennin tarkka kohdistus vie ammattilaiseltakin aikaa, ja asennushinta nousee tästä syystä helposti 150–300 euroon riippuen katon korkeudesta ja maston pituudesta.
Yleisimmät virheet antennityyppiä valitessa
Kolme virhettä toistuu ympäri Suomea säännöllisesti. Ensimmäinen on ympärisäteilevän antennin ostaminen pelkästään asennuksen helppouden vuoksi, vaikka talo sijaitsee metsän reunassa 30 kilometrin päässä lähettimestä – tulos on pätkivä kuva sateella ja tuulella.
Toinen virhe on suuntaavan antennin asentaminen ”suurin piirtein oikeaan suuntaan” ilman mittaria. Kokenut asentaja tarkistaa aina signaalitason mittarilla ennen kuin kiristää kannakkeet, sillä silmämääräinen suuntaus osuu harvoin optimikulmaan. Kolmas virhe on unohtaa, että lähialueella voi olla useampi lähetin eri suunnissa – silloin kannattaa ensin tarkistaa oman alueen lähetintiedot, joita käsitellään tarkemmin artikkelissa antennien lähettimet ja niiden sijainti Suomessa.
Taloyhtiön kiinteistöantenni ja antennityypin valinta
Taloyhtiöissä valinta tehdään harvoin yksittäisen asukkaan toiveiden mukaan, koska kyseessä on koko kiinteistön yhteisantennijärjestelmä. Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiö vastaa antennijärjestelmän kunnosta, ja päätös suuntaavan tai ympärisäteilevän pääantennin välillä tehdään yleensä saneerauksen yhteydessä yhdessä asennusliikkeen kanssa.
Käytännössä lähes kaikissa suuremmissa kerrostaloissa käytetään suuntaavaa antennia tai antenniryhmää, koska koko rakennuksen kymmenille tai sadoille asunnoille jaettava signaali vaatii mahdollisimman vahvan ja häiriöttömän lähtötason. Yksittäinen heikko signaali kiinteistöantennin juuressa moninkertaistuu ongelmaksi, kun se jaetaan jakajien ja vahvistimien kautta koko taloon.
UKK – suunta-antennin ja ympärisäteilevän antennin valinta
Voiko suunta-antennin vaihtaa ympärisäteilevään ilman muita muutoksia?
Kyllä, jos signaalitaso on alueella muutenkin riittävä. Kannattaa kuitenkin mitata signaalitaso ennen vaihtoa, sillä heikommalla alueella vaihto voi heikentää kuvanlaatua tai pudottaa kanavia kokonaan pois.
Kumpi kestää talven olosuhteet paremmin, suuntaava vai ympärisäteilevä antenni?
Rakenteellisesti ero on pieni, mutta suuntaavan antennin tarkka kulma voi muuttua jos masto taipuu lumikuorman tai kovan tuulen alla, jolloin vastaanotto heikkenee vaikka laite itse olisi ehjä. Ympärisäteilevä antenni ei kärsi samasta ongelmasta yhtä herkästi.
Sopiiko ympärisäteilevä antenni mökille, jossa käydään harvoin?
Se sopii, jos mökki sijaitsee lähellä lähetintä eikä maastoesteitä ole paljon. Kauempana sijaitsevilla mökeillä suuntaava antenni on varmempi valinta, koska sitä ei tarvitse säätää uudelleen jokaisella käyntikerralla toisin kuin heikommalla signaalilla toimivaa ratkaisua.
Yhteenveto
Suunta-antenni on oikea valinta silloin, kun lähetin on kaukana tai signaali muuten heikko, ja ympärisäteilevä antenni riittää tiiviisti asutuilla, lähettimen lähellä sijaitsevilla alueilla. Ennen hankintaa kannattaa selvittää oman alueen lähetin ja sen suunta, sekä mitata nykyinen signaalitaso – näiden pohjalta antennityypin valinta on helppo tehdä ilman arvailua. Jos tilanne on epäselvä, aloita tutustumalla antennin valintaan kotiin, josta löytyy perusteet eri antennityyppien vertailuun ennen lopullista päätöstä.