Muutto uuteen kotiin tai kattoremontti nollaa antennin suuntauksen lähes aina, vaikka moni ei tule ajatelleeksi asiaa ennen kuin ruutu alkaa pätkiä tai kanavia puuttuu. Tässä artikkelissa käydään läpi, miksi antenni pitää suunnata uudelleen muuton tai remontin jälkeen, miten työ tehdään käytännössä ja mitkä ovat yleisimmät virheet, joita omatoimiset suuntaajat tekevät.
Miksi antennin suuntaus muuttuu muuton tai remontin yhteydessä
Antenni on suunnattu alun perin sitä lähetysmastoa kohti, joka palvelee kyseistä osoitetta parhaiten. Kun muutat toiselle paikkakunnalle tai jopa naapurikaupunkiin, lähin Digitan lähetysasema saattaa vaihtua kokonaan – esimerkiksi Tampereelta Nokialle muutettaessa signaali voi tulla eri suunnasta kuin aiemmin.
Remontin yhteydessä ongelma on usein mekaaninen. Kattotyön tekijät irrottavat maston tikkaiden tai telineiden tieltä, ja vaikka he yrittäisivät asentaa sen takaisin samaan kohtaan, muutaman asteen poikkeama riittää pudottamaan signaalitason heikoksi. UHF-antennin kapea vastaanottokeila tarkoittaa, että jo 5–10 asteen virhe suunnassa voi näkyä kanavahaussa puuttuvina kanavina tai pakkausvirheinä kuvassa.
Merkit siitä, että antenni tarvitsee uudelleensuuntauksen
Yleisin oire on se, että osa kanavista toimii mutta osa ei löydy lainkaan kanavahaussa. Tämä johtuu siitä, että Suomessa eri kanavanippuja lähetetään usein hieman eri tehoilla, jolloin heikko suuntaus karsii ensin vaikeimmat niput.
Toinen tyypillinen merkki on kuvan jumiutuminen tai pikselöityminen erityisesti sateella tai tuulisella säällä – tästä kerrotaan tarkemmin artikkelissa antenniyhteyden ongelmista sateella. Jos signaali on rajatapauksessa, sääolosuhteet voivat ratkaista näkyykö kuva vai ei.
Näin selvität oikean mastosuunnan
Ensimmäinen askel ei ole nousta katolle, vaan selvittää mikä lähetinasema palvelee uutta osoitetta. Digitan verkkosivuilta löytyy peittoaluekartta, josta näkee lähimmän ja vahvimman maston kyseiselle sijainnille. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa signaali tulee tyypillisesti Espoon Pikku Huopalahden mastosta, kun taas Vantaan Tikkurilassa paras vastaanotto voi tulla samasta mastosta mutta hieman eri kulmasta.
Kun oikea masto on selvillä, kompassilla tai puhelinsovelluksella mitataan suuntima. Tämän jälkeen antenni käännetään asteittain, 2–3 asteen välein, ja signaalitasoa seurataan joko television sisäisestä valikosta tai erillisellä mittarilla. Tarkemmat vaiheet ja apuvälineet on käyty läpi artikkelissa antennin suuntauksesta käytännössä.
Signaalitason mittaaminen suuntauksen aikana
Pelkkä kanavahaku ei riitä kertomaan, onko suuntaus optimaalinen – television kanavahaku voi löytää kanavan, vaikka signaalimarginaali olisi vain muutaman prosentin päässä katkoksesta. Ammattilainen käyttää suuntauksessa aina numeerista mittaria, koska silmämääräinen ”kuva näyttää hyvältä” -arvio ei paljasta signaalin laatua (MER-arvoa) yhtä luotettavasti.
Hyvänä nyrkkisääntönä pidetään, että signaalitaso kannattaa saada vähintään 70 prosenttiin ja laatu (MER) yli 30 dB:iin, jotta DVB-T2 HEVC -lähetys kestää myös sään aiheuttamat vaihtelut. Aiheesta tarkemmin kertoo artikkeli signaalitason mittaamisesta.
Yleisimmät virheet uudelleensuuntauksessa
Kolme virhettä toistuu ylivoimaisesti eniten, kun asukkaat yrittävät suunnata antennin itse muuton tai remontin jälkeen.
Antenni suunnataan vanhan sijainnin muistin varassa. Moni kääntää antennin ”suunnilleen samaan kohtaan” kuin ennen remonttia, vaikka masto ja telineen kiinnityskohta ovat saattaneet siirtyä kymmeniä senttejä. Pieni siirtymä riittää muuttamaan tarvittavan kulman.
Naapurin antennia käytetään mallina. Naapuritalon antenni saattaa olla suunnattu eri mastoon tai se on jäänyt väärään asentoon jo vuosia sitten – siihen vertaaminen johtaa helposti harhaan.
Mastoa ei kiristetä kunnolla suuntauksen jälkeen. Kun oikea kulma on löytynyt, kannakkeiden pulttien löysääminen ja kiristäminen useita kertoja voi liikuttaa mastoa muutaman asteen ilman että sitä huomaa. Tuulinen syyspäivä Pohjanmaalla tai Lapissa riittää sitten siirtämään antennin pois linjasta muutamassa viikossa.
Milloin kannattaa tilata ammattilainen
Yksikerroksisen omakotitalon matala kattoantenni on usein järkevä suunnata itse, jos käytössä on kunnollinen mittari. Sen sijaan korkeiden mastojen, jyrkkien kattojen tai taloyhtiön yhteisantennijärjestelmän kohdalla työ kannattaa jättää ammattilaiselle – putoamisriski ja järjestelmän monimutkaisuus eivät ole omatoimityön arvoisia.
Taloyhtiöissä kiinteistöantennin suuntaus vaikuttaa kaikkiin asuntoihin samanaikaisesti, ja vastuu järjestelmästä kuuluu asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiölle, ei yksittäiselle osakkaalle. Jos remontin yhteydessä on koskettu kiinteistöantenniin, hallituksen kannattaa tilata mittaus koko järjestelmälle eikä vain yhdelle huoneistolle. Kiinteistöantennien erityispiirteistä kertoo tarkemmin artikkeli antennin asennuksesta ja sijoittelusta.
Kanavahaku suuntauksen jälkeen
Kun antenni on saatu kohdalleen, television tai digiboksin kanavahaku täytyy ajaa uudelleen kokonaan – pelkkä ”päivitä kanavat” -toiminto ei aina riitä, jos vastaanotettava kanavanippu on vaihtunut kokonaan toiseksi. Uuden osoitteen lähetinasema voi lähettää kanavat eri taajuuksilla kuin vanha, jolloin vanhat viritystiedot vain sekoittavat listaa.
Jos kanavia puuttuu haun jälkeenkin, vika ei välttämättä ole enää suuntauksessa vaan sisäisessä kaapeloinnissa tai vastaanottimen asetuksissa. Näihin tilanteisiin syventyy artikkeli kanavahausta ja virityksen perusteista.
UKK
Pitääkö antenni suunnata uudelleen aina muuton jälkeen?
Ei aina, mutta useimmiten kyllä. Jos uusi osoite sijaitsee samalla alueella ja lähettimen suunta on lähes sama, pieni säätö voi riittää. Kuntien tai kaupunginosien rajan ylittävässä muutossa suunta on käytännössä lähes aina eri.
Voiko antennin suunnata itse ilman mittaria?
Karkean suunnan voi löytää kanavahaun avulla kokeilemalla, mutta ilman mittaria on vaikea varmistaa, onko signaalimarginaali riittävä huonoihin sääolosuhteisiin. Erityisesti talvella lumikuorma ja jää heikentävät signaalia lisää, joten marginaalia kannattaa jäädä reilusti yli minimin.
Miksi kaikki kanavat eivät löydy vaikka suuntaus vaikuttaa oikealta?
Yleisin syy on väärä lähetinasema – lähin masto ei aina ole se, joka lähettää kaikki kanavanippujen sisällöt parhaalla teholla kyseiselle alueelle. Digitan peittoaluekartasta kannattaa tarkistaa, onko osoitteelle olemassa vaihtoehtoinen, vahvempi lähetin.
Yhteenveto
Muutto ja kattoremontti ovat kaksi yleisintä syytä antennin suuntauksen pettämiseen, ja molemmissa tapauksissa oikea suunta kannattaa selvittää Digitan peittoaluekartasta ennen kuin nousee katolle. Mittarilla tehty suuntaus säästää turhilta kanavahauilta ja paljastaa myös sellaiset rajatapaukset, jotka näkyvät ongelmina vasta ensimmäisellä myrskyisellä syysviikolla. Taloyhtiön yhteisantennin kohdalla työ ja vastuu kuuluvat hallitukselle, kun taas omakotitalon matalampi antenni on usein hyvinkin omatoimisen asukkaan hallittavissa oikeilla työkaluilla.