Antenni vai laajakaista television katseluun

Antenni vai laajakaista television katseluun

Antenni vai laajakaista television katseluun on kysymys, joka tulee vastaan uutta TV:tä ostaessa, muuton yhteydessä tai kun taloyhtiön hallitus pohtii, kannattaako vanhaa yhteisantennia enää korjata. Moni valitsee pelkän netin, koska suoratoistopalvelut tuntuvat riittävän, ja huomaa myöhemmin, että urheilu on jäljessä tai kuva pätkii juuri kun muut perheenjäsenet lataavat tiedostoja. Tämä artikkeli käy läpi, missä tilanteissa antenni-TV on parempi, milloin laajakaista riittää ja milloin kannattaa käyttää molempia.

Antenni vai laajakaista – perusero lyhyesti

Antenni-TV tulee Digitan ylläpitämästä maanpäällisestä verkosta. Lähetys kulkee ilmateitse lähetinmastosta kattoantenniin tai taloyhtiön kiinteistöantenniin ja siitä antennikaapelia pitkin antennirasiaan. Vapaasti näkyvät kanavat eivät maksa mitään kuukausittain, eikä kanavien näkyminen riipu siitä, montako katsojaa samaan aikaan on.

Laajakaistalla televisio tulee IPTV:nä operaattorin palvelusta tai suoratoistona sovelluksista, kuten Yle Areenasta, MTV Katsomosta ja Ruudusta. Sisältöä on enemmän ja ohjelmia voi katsoa silloin kun haluaa, mutta kaikki riippuu nettiyhteyden nopeudesta ja vakaudesta. Tarkemmin operaattorien TV-palveluista kerrotaan artikkelissa IPTV palveluna.

Mitä laajakaistalta oikeasti vaaditaan

Yksi Full HD -suoratoisto vaatii käytännössä 5-8 Mbit/s ja 4K-lähetys 15-25 Mbit/s. Paperilla 100 megan kiinteä yhteys riittää helposti. Ongelmat syntyvät, kun samassa kodissa on kaksi televisiota, pari etätyöläistä videopalaverissa ja nuori pelaamassa verkossa.

Mobiililaajakaista on oma lukunsa. 4G- tai 5G-kotinetin nopeus vaihtelee kellonajan mukaan, ja illalla kahdeksan jälkeen solun kuormitus voi pudottaa nopeuden murto-osaan päivän lukemista. Esimerkiksi Pohjois-Suomen haja-asutusalueilla tai mökillä järven rannalla mobiiliyhteys voi pätkiä juuri silloin, kun uutiset tai jääkiekon MM-ottelu alkaa.

Kiinteä kuituyhteys on tilanne erikseen. Kuituun liitetyssä kerrostalossa Tampereella tai Espoossa suoratoisto toimii yleensä ongelmitta, ja silloin laajakaista voi hyvin olla ensisijainen katselutapa.

Missä antenni-TV on edelleen vahvoilla

Suorissa lähetyksissä antenni on lähes aina edellä. Suoratoistossa viive on tyypillisesti 20-60 sekuntia, mikä tuntuu konkreettisesti, kun naapurin parvekkeelta kuuluu maalihuuto ennen kuin oma ruutu on ehtinyt hyökkäykseen asti. Antenni-TV:n viive on vain muutama sekunti.

Toinen etu on huoltovarmuus. Maanpäällinen TV-verkko on osa Suomen viranomaistiedotusta, ja Yle välittää vaaratiedotteet myös antenniverkon kautta. Jos mobiiliverkko ruuhkautuu tai operaattorin palvelussa on katko, antenni toimii yleensä edelleen, kunhan sähköä riittää.

Kolmas etu on, ettei antenni-TV kuluta nettiyhteyden kapasiteettia. Kun TV-kuva tulee antennista, koko laajakaista jää työlle, peleille ja muille laitteille.

Kustannukset kymmenen vuoden aikana

Omakotitalon ulkoantennin asennus maksaa tavallisesti 300-700 € riippuen katon korkeudesta, mastosta ja kaapeloinnista. Hyvin asennettu UHF-antenni kestää 10-15 vuotta, ja kuukausikulut ovat nolla. Kerrostalossa kiinteistöantennin kulut sisältyvät jo yhtiövastikkeeseen.

Laajakaista maksaa noin 25-45 € kuukaudessa, mutta yhteys tarvitaan yleensä muutenkin. Todellinen lisäkulu syntyy maksullisista suoratoistopalveluista, joista jokainen maksaa noin 10-20 €/kk. Kolmen palvelun paketti on helposti 400-600 € vuodessa.

Kokenut asentaja kysyy ensin, mitä talossa oikeasti katsotaan. Jos katselu on lähinnä uutisia, urheilua ja kotimaisia kanavia, antenni maksaa itsensä takaisin nopeasti. Jos katsotaan enimmäkseen sarjoja tilauspalveluista, antennin merkitys on pienempi.

Myytti: laajakaistalla kuva on aina parempi

Yleinen käsitys on, että netin kautta tuleva kuva on automaattisesti terävämpi kuin antennista. Totuus on, että suoratoistopalvelut säätävät kuvanlaatua jatkuvasti yhteyden mukaan. Kun yhteys hidastuu hetkeksi, kuva pehmenee ja palaa taas tarkaksi, eikä katsoja välttämättä edes huomaa, miksi kuva näytti välillä sumealta.

Antenniverkon HD-lähetykset tulevat tasaisella laadulla. DVB-T2 HEVC -tekniikka on tuonut tehokkaamman pakkauksen, joten samaan kaistaan mahtuu enemmän HD-kanavia. Siirtymästä ja laitteiden yhteensopivuudesta on lisää tietoa artikkelissa DVB-T2 HEVC -lähetykset.

Toinen sitkeä myytti on, että antennista luopumalla säästää Yle-veron. Yle-vero on tuloihin perustuva vero, joka maksetaan riippumatta siitä, onko kotona antennia, televisiota tai mitään vastaanotinta.

Taloyhtiön näkökulma

Taloyhtiön hallitukselle kysymys on erilainen. Asunto-osakeyhtiölain mukaan kiinteistöantenni on osa yhtiön kiinteistöteknisiä järjestelmiä, ja yhtiö vastaa sen kunnossapidosta. Vaikka osa asukkaista katsoisi pelkästään nettiä, kiinteistöantennin purkaminen kokonaan on harvoin järkevää.

Tyypillinen tilanne on 1970-luvun kerrostalo, jossa vahvistin on vanha ja osa asukkaista valittaa pikselöitymisestä. Hallituksessa joku ehdottaa, että antenni jätetään oman onnensa nojaan, koska ”kaikki katsovat nettiä”. Ennen päätöstä kannattaa kuitenkin selvittää, että iäkkäät asukkaat katsovat usein juuri antenni-TV:tä, eikä heille ole yhdentekevää, toimiiko se. Vahvistimen ja jakajien uusiminen maksaa tavallisesti muutamia satoja tai tuhansia euroja, mikä jaettuna kymmenille asunnoille on pieni summa.

Yleisimmät virheet valinnassa

Asentajat näkevät samat virheet vuodesta toiseen:

Antennin purkaminen ennen kuin netti on testattu. Muutaman viikon testi iltaisin ruuhka-aikaan kertoo enemmän kuin operaattorin mainostama huippunopeus.

Wi-Fi-yhteys televisioon kaukana reitittimestä. Betoniseinien läpi kulkeva langaton yhteys on usein syy pätkimiseen, ei itse laajakaista. Verkkokaapeli tai mesh-verkko korjaa ongelman.

Vanhan digiboksin käyttö HEVC-lähetyksiin. Jos antennikuva puuttuu osalta kanavista, syy on usein vastaanotin, ei antenni.

Molemmat yhdessä – usein paras ratkaisu

Uudemmissa televisioissa on sekä antenniviritin että suoratoistosovellukset. Silloin suorat lähetykset ja urheilu katsotaan antennista ja sarjat sekä elokuvat netistä. Tämä on käytännössä yleisin ratkaisu, joka toimii myös katkojen aikana. Laitteista, jotka yhdistävät eri lähteet, kerrotaan artikkelissa hybridivastaanotin.

Poikkeuksiakin on. Jos asunnossa ei ole antennirasiaa eikä taloyhtiössä yhteisantennia, ja kotona on nopea kuitu, pelkkä laajakaista voi riittää. Vastaavasti mökillä, jossa mobiiliverkko on heikko, antenni voi olla ainoa toimiva tapa katsoa televisiota.

UKK

Voiko antennin poistaa, jos katson vain suoratoistopalveluita?
Omakotitalossa voi, mutta antenni kannattaa yleensä säilyttää varajärjestelmänä, koska sen ylläpito ei maksa mitään. Kerrostalossa kiinteistöantenni on taloyhtiön vastuulla, eikä yksittäinen asukas voi päättää sen poistamisesta.

Kuinka nopea nettiyhteys tarvitaan TV:n katseluun?
Yhteen Full HD -lähetykseen riittää noin 5-8 Mbit/s ja 4K-lähetykseen 15-25 Mbit/s. Useamman television kotiin kannattaa varata vähintään 100 Mbit/s kiinteä yhteys.

Miksi urheilu näkyy netissä myöhemmin kuin antennista?
Suoratoisto puskuroi kuvaa tasaisen katselun varmistamiseksi, mikä tuo tyypillisesti 20-60 sekunnin viiveen. Antenni-TV:n viive on vain muutama sekunti.

Mihin päätös kannattaa perustaa

Antenni ja laajakaista eivät sulje toisiaan pois. Antenni tuo maksuttomat kanavat, lyhyen viiveen ja toimintavarmuuden, laajakaista tuo valikoiman ja vapauden katsoa milloin haluaa. Ennen kuin purat toimivan antennin, testaa nettiyhteys ruuhka-aikaan ja tarkista, mitä kotona oikeasti katsotaan. Useimmissa suomalaisissa kodeissa kannattaa pitää käytössä molemmat.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista