Uudiskohteen antenniratkaisu kannattaa lyödä lukkoon jo suunnitteluvaiheessa, kun seinät ovat vielä auki ja kaapelit voi vetää mihin tahansa. Tämä artikkeli on omakotitalon rakentajalle sekä uuden taloyhtiön rakennuttajalle tai hallitukselle, jotka haluavat antenniratkaisun valinnan uudiskohteeseen menevän kerralla oikein. Rakennusvaiheessa hyvin mitoitettu järjestelmä maksaa muutamia satoja euroja. Jälkikäteen samat korjaukset maksavat usein kaksin- tai kolminkertaisesti, ja lopputulos näkyy pintavetoina listojen päällä.
Antenniratkaisun valinta uudiskohteeseen – kolme kerrosta
Ammattilainen jakaa antenniratkaisun kolmeen osaan: vastaanottoon, jakeluun ja sisäverkkoon. Vastaanotto tarkoittaa sitä, mistä signaali tulee: antenni-TV, kaapeli-TV, IPTV tai satelliitti. Jakelu on vahvistin, jakaja ja mahdolliset suodattimet. Sisäverkko on koaksiaalikaapelointi, antennirasiat ja talojakamo.
Rakentajat keskittyvät usein antenniin, vaikka se on järjestelmän helpoimmin vaihdettava osa. UHF-antennin voi vaihtaa katolla tunnissa. Seinän sisällä kulkevaa kaapelia ei vaihdeta ilman remonttia.
Sisäverkon vähimmäisvaatimukset löytyvät Traficomin määräyksestä 65, joka koskee kiinteistöjen sisäverkkoja. Sähkö- ja antenniurakoitsija suunnittelee sen pohjalta. Määräys on kuitenkin vain minimi, ja käytännössä kannattaa rakentaa hieman väljemmin.
Vastaanottotavat vertailussa
Antenni-TV eli maanpäällinen TV on Suomessa yhä perusratkaisu. Digitan DVB-T2-verkko kattaa lähes koko väestön, ja HD-lähetykset kulkevat HEVC-pakkauksella. Uuteen taloon hankittavan television tai digisovittimen pitää siis tukea DVB-T2:ta ja HEVC:tä. Omakotitalon ulkoantenni, masto, vahvistin ja suuntaus maksavat asennettuna tyypillisesti 400-900 €. Hinta riippuu katon muodosta ja siitä, montako rasiaa talossa on.
Kaapeli-TV on mahdollinen lähinnä kaupunkien taajamissa, joissa operaattorilla on verkkoa, kuten Helsingissä, Espoossa, Tampereella tai Turussa. Uusi taloyhtiö voi tehdä liittymäsopimuksen ja jättää kattoantennin kokonaan pois. Valinta kannattaa tehdä tietoisesti, koska paluu antenni-TV:hen vaatii myöhemmin maston ja vahvistimen.
IPTV toimii kuituyhteyden tai nopean laajakaistan yli. Se ei tarvitse koaksiaalikaapelia, mutta se tarvitsee Cat6-kaapeloinnin televisiopaikoille. WLAN riittää yhdelle laitteelle, mutta 4K-kuva ja usea samanaikainen katselu toimivat varmemmin kiinteällä yhteydellä.
Satelliitti on Suomessa harvinaisempi pääratkaisu, mutta haja-asutusalueilla Lapissa ja Kainuussa se voi olla järkevä täydennys. Lautasantennin signaali kulkee 950-2150 MHz:n taajuuksilla, joten kaapeloinnin, rasioiden ja jakajien pitää kestää ne.
Sisäverkko ratkaisee enemmän kuin antenni
Nykyaikainen sisäverkko rakennetaan tähtimallisena. Jokaiselta antennirasialta kulkee oma kaapeli talojakamoon, jossa sijaitsevat vahvistin ja jakaja. Vanhoissa taloissa käytetty ketjutus, jossa signaali kulkee rasialta toiselle, tekee vianetsinnästä hankalaa ja heikentää viimeisten huoneiden signaalin tasoa.
Kaapeliksi valitaan hyvin suojattu RG6-tyyppinen koaksiaalikaapeli. Taloyhtiön pitkiin runkoyhteyksiin voidaan tarvita paksumpaa kaapelia. Eri tyyppien erot on käyty läpi artikkelissa antennikaapelit RG6 ja RG11. Jakajien, rasioiden ja liitinten kannattaa olla vähintään 1 GHz:n alueelle mitoitettuja ja F-liitinpohjaisia. Silloin samaa verkkoa voi käyttää myöhemmin myös kaapeli-TV:lle.
Rasioiden määrä aliarvioidaan lähes aina. Kokenut suunnittelija laittaa rasian olohuoneeseen, jokaiseen makuuhuoneeseen ja mahdolliseen työhuoneeseen. Lisärasia maksaa rakennusvaiheessa noin 40-80 €. Rasian viereen kannattaa vetää myös Cat6-kaapeli, jolloin sama paikka toimii sekä antenni-TV:lle että IPTV:lle.
Omakotitalo ja taloyhtiö – eri lähtökohdat
Omakotitalossa rakentaja päättää kaikesta itse. Ensin selvitetään, mihin lähettimeen antenni suunnataan ja onko vastaanottoalueen signaali vahva, kohtalainen vai heikko. Sijoittelua ja suuntausta käsitellään tarkemmin artikkelissa antennin asennus omakotitaloon. Vahvan signaalin alueella, esimerkiksi lähellä Helsingin tai Tampereen päälähettimiä, pieni monikanava-antenni ilman vahvistinta voi riittää. Pohjois-Suomessa kymmenien kilometrien päässä lähettimestä tarvitaan usein suurempi suunta-antenni, korkeampi masto ja laadukas vahvistin.
Taloyhtiössä kiinteistöantenni on osa rakennuksen kiinteistöteknistä järjestelmää, ja asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiö vastaa siitä talojakamosta asuntojen antennirasioihin asti. Uuden taloyhtiön ensimmäinen hallitus perii siis rakennuttajan valinnat. Takuutarkastuksessa kannattaa pyytää mittauspöytäkirja, josta näkyy signaalin taso jokaisessa rasiassa. Ilman sitä myöhempiä vikoja on vaikea osoittaa rakennusvirheiksi.
Talviolosuhteet kuuluvat suunnitteluun. Maston pitää kestää tuulikuorma ja jää, eikä antennia sijoiteta katon lumen liukumisreitille. Aurinkopaneelit ovat tulleet uudiskohteisiin vakiovarusteeksi, ja ne kilpailevat katolla samasta tilasta antennin kanssa. Antenni kannattaa merkitä kattosuunnitelmaan ennen paneelien sijoittelua.
Yleisimmät virheet uudiskohteessa
Liian vähän rasioita. Kun asukas muuttaa sisään ja haluaa television makuuhuoneeseen, ainoa vaihtoehto on pintavedot tai langaton ratkaisu. Ongelma toistuu uusissa omakotitaloissa vuodesta toiseen.
Vahvistin ilman mittausta. Ylimitoitettu vahvistin vahvistaa myös kohinaa, ja liian voimakas signaali voi yliohjata television virittimen. Kuva pätkii, vaikka signaalia on näennäisesti enemmän kuin tarpeeksi. Ammattilainen mittaa ensin ja valitsee vahvistuksen mittaustuloksen perusteella.
Mobiiliverkon häiriöiden unohtaminen. TV-lähetykset ovat siirtyneet alle 694 MHz:n taajuuksille, ja niiden yläpuolella toimivat LTE- ja 5G-verkot. Lähellä tukiasemaa ilman suodatinta asennettu järjestelmä voi kärsiä katkoista. Ratkaisuja on esitelty artikkelissa LTE- ja 5G-häiriöt antennivastaanotossa. Suodatin maksaa tyypillisesti 15-40 €, ja se kannattaa asentaa heti.
Myytti: netti-TV tekee antennista tarpeettoman
Moni rakentaja jättää antennin pois, koska perhe katsoo suoratoistopalveluja. Päätös on harvoin järkevä. Antenni-TV toimii myös silloin, kun laajakaista on poikki, eikä se kuluta datakiintiötä. Suomessa se on lisäksi osa viranomaistiedottamisen varmistusta poikkeustilanteissa.
Antenni ja sisäverkko maksavat uudiskohteessa murto-osan siitä, mitä niiden lisääminen valmiiseen taloon maksaisi. Jälkiasennus tarkoittaa kattotöitä, kaapelin pujottamista valmiisiin rakenteisiin ja usein pintavetoja. Poikkeus on taloyhtiö, joka liittyy kaapeli-TV-verkkoon. Silloin kattoantennin pois jättäminen on perusteltua, kunhan sisäverkko on rakennettu kunnolla.
UKK
Tarvitseeko uuteen omakotitaloon antennivahvistimen?
Ei aina. Vahvan signaalin alueella ja muutaman rasian talossa signaali voi riittää ilman vahvistinta. Jos rasioita on neljä tai enemmän tai talo sijaitsee kaukana lähettimestä, vahvistin on yleensä tarpeen. Ratkaisu tehdään mittauksen perusteella.
Paljonko antenniasennus uudiskohteeseen maksaa?
Omakotitalon antenni, masto, vahvistin, suuntaus ja mittaukset maksavat tyypillisesti 400-900 €. Sisäverkon kaapelointi tehdään usein sähköurakan yhteydessä, ja lisärasia maksaa noin 40-80 €. Kerrostalon kiinteistöantennin hinta riippuu asuntojen määrästä ja kilpailutuksesta.
Voiko samaan sisäverkkoon liittää myöhemmin kaapeli-TV:n?
Voi, jos verkko on tähtimallinen ja komponentit on mitoitettu vähintään 1 GHz:n taajuuksille. Ketjutettu verkko tai vanhat jakajat voivat estää vaihdon ilman muutostöitä.
Viimeinen tarkistus ennen seinien sulkemista
Ennen kuin levytys alkaa, käy talo läpi huone kerrallaan ja varmista, että jokaisella TV-paikalla on koaksiaalikaapeli ja Cat6-kaapeli. Tarkista myös, että kaikki kaapelit päättyvät talojakamoon merkittyinä. Pyydä urakoitsijalta mittauspöytäkirja valmiista järjestelmästä. Näiden kolmen asian kunnossa olo ratkaisee, toimiiko TV-vastaanotto ongelmitta seuraavat 20-30 vuotta vai joudutaanko verkkoa korjaamaan jo ensimmäisinä vuosina.