Kun kotiin tai taloyhtiöön halutaan televisiokuva useampaan huoneeseen samasta antennista, tarvitaan antennien jakaja. Jakajan tehtävä kuulostaa yksinkertaiselta – se jakaa yhden antennisignaalin useammalle vastaanottimelle – mutta väärin valittuna tai väärin asennettuna se on yksi yleisimmistä syistä huonoon TV-kuvaan omakotitaloissa ja taloyhtiöissä.
Mikä antennien jakaja on ja miksi sitä tarvitaan
Jakaja on pieni komponentti, joka ottaa yhden antennikaapelista tulevan signaalin ja jakaa sen kahdelle, kolmelle tai useammalle lähdölle. Ilman jakajaa yhdestä antennista saa signaalin vain yhteen televisioon tai digisovittimeen. Kun perheessä on televisio olohuoneessa, makuuhuoneessa ja ehkä vielä keittiössä, jakaja on käytännössä ainoa tapa hyödyntää samaa ulko- tai kiinteistöantennia useammassa pisteessä ilman erillisiä antenneja jokaiseen huoneeseen.
Jakajia käytetään sekä antenni-TV:ssä että kaapeli-TV:ssä ja satelliittivastaanotossa. Tekniikka on periaatteessa sama, mutta taajuusalue vaihtelee: DVB-T2-lähetykset kulkevat huomattavasti matalammalla taajuudella kuin satelliittisignaali, joten satelliittikäyttöön tarkoitetun jakajan pitää tukea jopa 2150 MHz:n taajuusaluetta, kun tavallinen antenni-TV-jakaja riittää usein noin 900 MHz:iin asti.
Yleisin virhe: signaalin heikkeneminen unohdetaan
Tässä kohtaa moni menee metsään. Jokainen jakaja heikentää signaalia, ei vahvista sitä. Kahden lähdön jakaja pudottaa signaalitason tyypillisesti noin 3–4 dB per lähtö, ja neljän lähdön jakajassa pudotus voi olla jo 7–8 dB. Kun taloudessa on neljä televisiota ja alun perin kohtalainen signaalitaso, lopputulos voi olla se, että jokainen ruutu näyttää pätkivää kuvaa tai kanavahaku ei löydä kaikkia kanavia.
Tässä piilee myytti, joka kannattaa oikaista heti: ”antenni toimii yhdellä TV:llä hyvin, joten jakaja ei voi olla ongelma.” Todellisuudessa juuri jakaja on hyvin usein syyllinen, kun toinen tai kolmas televisio alkaa oireilla jaon jälkeen – vaikka ensimmäinen TV toimisikin moitteetta. Signaalin heikkeneminen ei näy tasaisesti kaikissa lähdöissä, vaan riippuu jakajan rakenteesta ja kaapelointimatkoista.
Milloin tarvitaan pelkkä jakaja ja milloin vahvistin
Nyrkkisääntönä: jos lähtötilanteen signaalitaso on vahva ja jaettavia pisteitä on vain kaksi tai kolme, laadukas passiivinen jakaja riittää hyvin. Jos signaali on lähtökohtaisesti kohtalainen tai heikko – tyypillistä esimerkiksi haja-asutusalueilla tai pitkien vastaanottoetäisyyksien pohjoisissa osissa maata – jakaminen useaan pisteeseen vaatii lähes aina signaalivahvistimen ennen jakoa.
Käytännön tilanne, joka toistuu asennuskohteissa: omakotitalo, jossa kattoantenni tuo hyvän signaalin yhteen pisteeseen, mutta talon toisessa päässä sijaitsevan makuuhuoneen televisio kärsii sekä jaosta että pitkästä kaapelimatkasta. Ratkaisu ei ole vaihtaa jakajaa isompaan, vaan lisätä vahvistin ennen jakoa ja varmistaa, että kaapelointi on laadukasta koko matkalta. Aiheesta enemmän kohdassa signaalivahvistin antenniin – kenelle se kannattaa hankkia.
Tasajako vai suunnattu jakaja
Perusjakajat jakavat signaalin tasan kaikkiin lähtöihin, mikä on hyvä ratkaisu silloin, kun kaikki televisiot ovat suunnilleen samalla etäisyydellä jakajasta. Suuremmissa taloissa ja erityisesti taloyhtiöiden yhteisantennijärjestelmissä käytetään usein epätasajakoisia eli suunnattuja jakajia (tap-jakajia), joissa yksi lähtö saa vahvemman signaalin ja loput heikomman. Tällä tasataan kaapelimatkojen aiheuttamaa vaimennusta niin, että jokaiseen huoneistoon tai pisteeseen päätyy riittävä signaalitaso pitkästä matkasta huolimatta.
Taloyhtiöissä tämä on erityisen tärkeää, koska kiinteistöantennijärjestelmä syöttää signaalia kymmeniin tai satoihin huoneistoihin kerralla. Yksikin väärin mitoitettu jakaja nousuputkessa voi näkyä signaalikatkoina useassa asunnossa samanaikaisesti. Lisää aiheesta löytyy artikkelista yhteisantennijärjestelmän vianetsintä taloyhtiössä.
Jakajan valinta käytännössä
Jakajaa valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota muutamaan asiaan:
Lähtöjen määrä – valitse jakaja todellisen tarpeen mukaan. Ylimääräiset, käyttämättömät lähdöt heikentävät signaalia turhaan, ellei niitä ole päätetty 75 ohmin päätevastuksella.
Taajuusalue – varmista, että jakaja tukee sekä DVB-T2-lähetysten että mahdollisen satelliittivastaanoton taajuuksia, jos molempia käytetään samassa kaapeloinnissa.
Impedanssi – antennijärjestelmissä käytetään lähes poikkeuksetta 75 ohmin impedanssia. Väärä impedanssi aiheuttaa heijastuksia ja huonontaa kuvanlaatua kaikissa pisteissä.
Laatuluokka – halvimmat muovikuoriset jakajat kärsivät herkemmin kosteudesta ja lämpötilanvaihteluista, mikä on erityisen tärkeää, jos jakaja sijoitetaan ullakolle tai muuhun lämmittämättömään tilaan.
Asennuksen käytännön vinkit
Jakaja kannattaa sijoittaa mahdollisimman lähelle antennia tai runkokaapelin haaraantumiskohtaa, ei jokaisen television viereen. Näin vältetään turhia liitoksia, jotka ovat itsessään yleinen häiriölähde. Kaikki liittimet kannattaa kiristää huolellisesti ja tarkistaa, ettei kaapelin kuori ole vaurioitunut asennuksen aikana.
Jos kotiin on jo asennettu useita jakajia peräkkäin – esimerkiksi yksi ullakolla ja toinen olohuoneen kaapissa – kannattaa selvittää, riittäisikö yksi oikein mitoitettu useamman lähdön jakaja korvaamaan ketjun. Peräkkäiset jakajat kertautuvat signaalihäviössä, ja lopputulos on usein huonompi kuin yhdellä hyvin suunnitellulla ratkaisulla. Oikean kaapelityypin merkitystä käsitellään tarkemmin artikkelissa antennikaapelit – RG6, RG11 ja niiden käyttökohteet.
Ennen ja jälkeen asennuksen kannattaa myös mitata signaalitaso jokaisesta pisteestä, jotta tietää varmasti, riittääkö jako vai tarvitaanko lisäksi vahvistin. Käytännön ohjeet mittaamiseen löytyvät artikkelista signaalitason mittaaminen – minimi laadukkaalle kuvalle.
UKK – usein kysytyt kysymykset
Heikentääkö jakaja aina TV-kuvan laatua?
Jakaja itsessään ei huononna kuvanlaatua, mutta se vaimentaa signaalin tasoa. Jos lähtötason signaali on riittävän vahva, vaimennus ei näy kuvassa lainkaan. Ongelmat syntyvät silloin, kun signaali oli jo lähtökohtaisesti heikko ja jako laskee sen alle vastaanottimen toimintarajan.
Voiko saman jakajan kautta jakaa sekä antenni-TV:n että satelliittisignaalin?
Kyllä, mutta jakajan pitää olla mitoitettu koko käytettävälle taajuusalueelle, myös satelliittitaajuuksille asti. Tavallinen halpa antenni-TV-jakaja ei välttämättä toimi kunnolla satelliittivastaanotolle tarkoitetulla kaapeloinnilla.
Kuinka monta televisiota yhdestä antennista voi jakaa?
Teknisesti jakoja voi tehdä useita, mutta jokainen jako heikentää signaalia. Käytännössä kahdesta neljään pistettä onnistuu usein ilman vahvistinta, jos lähtösignaali on vahva. Sitä useampaan pisteeseen jaettaessa vahvistin on lähes aina tarpeen.
Yhteenveto
Antennien jakaja on halpa ja yksinkertainen komponentti, mutta sen vaikutus koko TV-vastaanoton laatuun on yllättävän suuri. Oikea lähtöjen määrä, riittävä taajuusalue ja laadukas asennus ratkaisevat, saako jokainen huone yhtä hyvän kuvan kuin alkuperäinen antennipiste. Jos jaon jälkeen kuva alkaa pätkiä tai kanavia puuttuu, kannattaa ensin mitata signaalitaso jokaisesta pisteestä ja vasta sen jälkeen päättää, riittääkö parempi jakaja vai tarvitaanko rinnalle vahvistin. Epäselvissä tapauksissa kannattaa kääntyä paikallisen antenniliikkeen puoleen, joka osaa mitoittaa jaon koko kiinteistön tai asunnon tarpeiden mukaan.
